Zaynab's Zebra: Mikä salaisuus piili mustavalkoisessa juoksuhaudossa?

Egyptin 17. vuosisadan kansantarinat ovat kiehtova ikkuna menneeseen aikaan ja kulttuuriin. Tarinoissa yhdistyvät mystiikka, moralisointi ja arkielämän havainnot tavalla, joka kiehtoo yhä tänä päivänä. Eräs näistä tarinoista, “Zaynab’s Zebra”, on varsin ainutlaatuinen kertomus, joka lienee lähtöisin Niilin varren talonpoikien suusta. Tarina kuvaa nuoren naisen nimeltä Zaynab ja hänen yllättävän seikkailunsa mustavalkoisen juoksuhaudon kanssa, joka johtaa hänet lopulta oivaltamaan tärkeitä asioita elämästä ja itsestään.

Zaynabin tarina alkaa tavallisessa kylässä Niilin rannalla. Zaynab on ahkera ja hyväsydäminen tyttö, joka auttaa vanhempiaan maatilan töissä. Hän uneksii kuitenkin enemmän kuin pelkästään viljelystä ja karjanhoidosta. Zaynab haluaa kokea maailmaa ja kaikki sen salaisuudet.

Eräänä aamuna Zaynab löytää oudon mustavalkoisen juoksuhaudon pihastaan. Se ei ole tavallinen hevonen – sen karva on täsmälleen samanlaista kuin zebra, ja se katselee Zaynabia viisailla silmillään. Zaynab on ensin pelokas, mutta pian hän tuntee vetoa mystiseen eläimeen ja päättää nimetä sen “Zar"iksi.

Zaynab ja Zar alkavat viettää yhdessä paljon aikaa. Zaynab hoitaa Zaria huolella, ruokkii sitä parhailla heinillä ja antaa sille vettä kristallinkirkkaasta Niilin virrasta. Zar puolestaan osoittautuu uskolliseksi kumppaniksi: se kuljettaa Zaynabia nopeasti kylän läpi ja kuuntelee häntä kärsivällisesti, kun Zaynab kertoo unelmiensa, toiveensa ja pelkonsa.

Yhtenä päivänä Zaynab huomaa, että Zar on kadonnut. Hän etsii sitä joka puolelta, mutta Zarista ei ole tietoakaan. Zaynab on surullinen ja yksinäinen. Hän ei tiedä mitä tehdä. Lopulta hän päättää mennä Zar:in jäljille Niilin jokivarteen, uskoen että Zar on palannut sinne mistä se tuli.

Zaynab kulkee pitkin Niilin rantaa useita päiviä. Hänen jalansa ovat turvonneet ja hän on väsynyt, mutta hän ei luovu toivosta löytää Zar:ia. Lopulta hän saavuttaa vanhan, mystisen haudan, jonka edessä seisoo Zar odottamassa häntä.

Haudan vieressä Zaynab löytää myös vanhan miehen, joka on viisas ja tuntee Zar:in salaisuuden. Mies kertoo Zaynabille, että Zar ei ole tavallinen hevonen vaan sielun lähettiläs, joka on tullut opettamaan hänelle elämän tärkeitä oppirajoja.

Vanha mies neuvoo Zaynab:ia kuuntelemaan Zar:in viestiä ja löytämään sisimmästään se osa, joka on valmis kasvamaan ja muuttumaan.

Zaynab tajuaa, että Zar:in avulla hän on oppinut rohkeutta, uskollisuutta ja kykyä seurata omaa sydäntään. Hän kiittää Zar:ia ja vanhaa miestä avusta ja palaa kotiin uuden ihmisenä. Zaynabin tarina “Zaynab’s Zebra”

on kiehtova kertomus, joka innostaa meitä pohtimaan elämän tarkoitusta ja sielun matkaa. Tarinan symboliikka on monitasoinen:

Zaynab’s Zebra on klassinen esimerkki siitä, kuinka kansantarinat voivat kertoa meille syviä totuuksia elämistä ja ihmisyydestä. Tarina opettaa meitä rohkeudesta, uskosta ja kyvystä kasvaa vaikeuksien läpi.

Se muistuttaa myös siitä, että sielu voi ilmetä monenlaisissa muodoissa ja että meidän tulisi olla avoimia vastaanottamaan sen viestiä. “Zaynab’s Zebra” on ehdottomasti lukemisen arvoinen tarina kaikille, jotka etsivät merkitystä elämään ja haluavat syventää ymmärrystään ihmisolemasta.